perjantai, 1. helmikuu 2008

Ensimmäinen päivä

    '

Aamu alkoi hyvin. Join ison lasillisen vettä ja söin banaanin, omenan ja kourallisen saksanpähkinöitä. Lähdin rakennukselle maalaamaan (omakotitalon rakentaminen on tällä hetkellä loppusuoralla). Kun tulin takaisin kotiin olin väsynyt ja nälissäni. Lisäksi nuorin lapsi odotti äitiään kärsimättömänä. Syötin pojan ja aloin itsekin syömään kalaa ja riisiä. Ei siis mitään raakaravintoa. Päätin kuitenkin syödä vielä porkkanan, että ruokailun jälkeen jäisi suuhun "raaka" maku. Välipalaksi tein pirtelön, johon laitoin desin cashewpähkinöitä, puolidesiä  rusinoita, kolme banaania ja yhden appelsiinin mehun. Olin yllättynyt kun vanhempi poikani pisti pöperöä tyytyväisenä poskeensa. Söin siis tuosta annoksesta hiuksn yli puolet.

Loppupäivä oli yhtä kaaosta, kun seikkailin lasten kanssa rautakaupoissa etsimässä juuri tiettyä ainetta, jolla puhdistaa ja entisöidä vanhat puulieden valurautaosat. Harmikseni tämä päivä meni ruokavalion suhteen harakoille. Tyhmää toisaalta ajoittaa ruokaremontti elämäntilanteeseen, joka on erittäin hektinen. Toisaalta parempi olo auttaa jaksamaan.

Tässä ruokavaliomuutoksessa minua kannuataa valtavasti eteenpäin aikaisempi kokemus, sekä lukemani mudien kokemukset. Olin pari vuotta sitten puolen vuoden ajan elävällä ravinnolla. Voisi sanoa, että olin päässyt jo pahimman yli, kunnes annoin periksi. Vauvan syntymä ja sairaalassa vietetyt päivät pistivät elämän niin sekaisin, että ruokavaliokin pyörähti päälaelleen. Tuosta ajasta, jonka vietin elävällä ravinnolla, on päälimmäisenä muistikuva erittäin hyvästä olotilasta. Mutta voihan olla että aika kultaa nämäkin muistot, tai että syynä hyvään oloon olikin pelkästään raskaus. Kokeiltava on uudestaan...


torstai, 31. tammikuu 2008

Raakaruokailijan päiväkirja


Kyllästyin kärsittyäni pitempään monenkirjavista vatsa- ja silmäoireista, jatkuvasta turvotuksesta, väsymyksestä ja ajoittaisista huimauksista. Lääkärikäynnit eivät auttaneet asiaa, joten aloin itse etsiä apua ongelmiini. Törmäsin sattumalta elävää ravintoa käsittelevään sivustoon netissä. Kyseisen ravinnon väitetyt terveysvaikutukset tuntuivat liioitetuilta. Seuraavaksi törmäsin raakaravinto nimiseen ruokavalioon ja tällä kertaa ajattelin kokeilla.

Elävä ravinto ja raakaravinto ovat hyvin lähellä toisiaan. Molemmissa syödään kuumentamatonta kasvisravintoa. Eroksi ymmärrän sen, että elävässä ravinnossa syödään maitohapatettuja ja idätettyjä tuotteita ja juodaan paljon vehnänorasmehua. Elävän ravinnon noudattaminen tuntuu työläämmältä, joten valintani on siten raakaravinto. Syön siis huomisesta alkaen vain kuumentamatonta kasvisruokaa: vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, marjoja, siemeniä ja lisäksi idätettyä viljaa. Yksi tärkeä ruoka-aine on "vihreät vihannekset", eli kaiken laiset salaatit ja muut joissa on lehtivihreää. Lehtivihreän merkityksestä lisää myöhemmin.

Dieetin aloitus sattuu helmikuun ensimmäiselle päivälle, joten kertyneiden "raakojen" päivien lukumäärää on helppo seurata ja pitää mielessä. Tavoitteena on että olen koko helmikuun raakaravinnolla ja sen jälkeen päätän oman olotilani perusteella jatkanko samalla ravinnolla eteenpäin. Ennen ruokavalion muuttamista olen perehtynyt useisiin internet lähteisiin sekä kahteen kirjaan, jotka käsittelevät elävää ravintoa, sekä raakaravintoa. Toinen kirjoista on Elävä Ravinto (E.Ervamaa) ja toinen The Raw Secrets (F. Patenaude). Suomeksi raaka ja elävästä ravinnosta on harmillisen vähän kirjallisuutta, mutta kielitaitoisille löytyy englanniksi pilvin pimein asiaa.

Siitä miksi ruokaa ei kannata kuumentaa kirjoitan myöhemmin.

Odotettavissa on erilaisia puhdistautumisoireita. Kuumentamaton kasviravinto on elimistöä puhdistava, minkä seurauksena erilaiset elimistöä kuormittavat myrkyt ja kuona-aineet alkavat poistua kehosta. Tämä saattaa aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä, palelua ja muita vastaavia oireita. Olen varautunut näihin oireisiin. Toivon vain että saan kahdelta pieneltä lapseltani nukuttuä päiväunet edes parina ensimmäisenä päivänä.